23.3

♡♥♡♥Miun rakas esikoiseni täytti eilen 15-vuotta, onnea J♡♥♡♥

Ristiäiset

Vihdoinkin ovat ohi.Juhlat menivat hyvin...tyttö oli hereillä koko toimituksen ajan...itseasiassa koko päivän!! Kyllä vain mutta onneksi hyväntuulisena.Vieraita oli abouttia 20 ja pikkaisen tuntu meidän tupa lämpimältä,huh.Tarjottavat kelpasivat,itse tein voileipäkakun ja täytekakun "tilasin" naapurilta.Anoppi oli minua jeesaamassa,siivoomassa,järjestämässä ja leipoi kinkkupiiraan ristiäisiin.<3
Toimitus kesti noin vartin,jonka päätteeksi laulettiin maan korvessa kulkevi-laulu.Sisko kuivasi pikkusiskonsa pään.Tyttö sai ihania lahjoja.Muutama harmistus oli että ei saatu kunnon kuvia toimituksesta,kun olimme laittaneet kastepöydän ikkunan eteen ja kuvista tuli hämäriä.Toisen harmistuksen sai aikaan se että vain yksi kummeista sai kummitodistuksen,ihan toki siksi että muut eivät kuuluneet kirkkoon,silti!...netistä kuuleman mukaan saa tilata jonkinsortin "kummitodistuksia".

Nimeksi tytölle tuli Emma Alexandra <3

Joulu 2012

Ihanuuksia...mitä pukki toi pienokaiselle

Paljon pehmeitä paketteja,äiti tykkää.

Jouluaatto meni kepeästi....hieman kieltämättä stressasin sitä miten jaksan vieraita.Ei tämä vauva arki ollutkaan niin helppoa mitä oletin,....suurimman stressin aiheen olen kehitellyt tuosta imetyksestä.Niin,vaikka miten itselleni lupailin etten märehdi mokomaa asiaa.Mulla nousi maito melko myöhään ja pikkuinen itki rinnalla nälkäänsä.Jouduin aluksi antamaan lisämaitoa ja podin tästä asiasta vaikka mitä epämukavia fiiliksiä.Luontaistuotekaupasta hain itselleni imetysteetä ja liekö sitten sen johdosta niin maito nousi paremmin.Nyt ei oo ollut tarvetta lisämaitoon ¤koputtelee puuta¤Muuten mennyt kivasti,yöheräilyjä toki on mut sehän on selvä se .Sisarukset ovat aivan haltioissaan pienestä...ja me vanhukset tietty myös.♡Aattona herättiin aikaisin ja lähdettiin koko konkkaronkka miehen mamman luo riisipuurolle...ikivanha perinne.Sinne änkee sitten miehen koko suku ja arvata saattaa miten kuuma mamman kaksiossa on kun se on tupaten täynnä,huh.Meillä on tapana käydä muidenkin mammojemme luona vaan aikataulu veti liian kireäksi.Kotiin valmistelemaan jouluruokaa,tuttavaperhe saapui meille viettämään joulua kanssamme.Heillä 3 lasta,nuorin 11 kk.Joulupukkikin vieraili jouluaterian jälkeen.Lapset sai mukavia lahjoja ja minä myös.Vauvalle en ollut ostanut vielä täksi jouluksi paketteja vaan saipa tuo pikkuinenkin sukulaisilta roimasti pehmeitä paketteja ♥ Murun ensimmäinen joulu .

loma loppunee...

niin,vielä olisi huominen vapaa ja sitten palataan takaisin työelämään,hetkeksi ainakin.Lomailu on ollut kertakaikkisen ihanaa,4 viikossa on kyllä kerennyt niin rentoutumaan kuin hoitamaan rästissä olevia "kotiurakoitakin".
Viimoinen lomaviikko pyrähti käyntiin erittäin lämpöisissä merkeissä,Turkin Sidessä.Lämpöä keskimääräisesti simmoiset +38C..paljolti kenties vaikutti siihen että päivät tuli vietettyä pulikoiden.Lapset ei niinkään jaksaneet kovin pitkään tarpoa nähtävyyksillä eikä shoppailen tuolla helteellä ja nahkakin mukavasti kärvähti jopa 50 suojakertoimen alta.Matkamuistoina toimme melkeinpä pelkästään feikkimerkki asusteita, lähinnä lapsille nekin.Reissu kaikinpuolin onnistunut,kaikki me ihastuttiin Turkkiin ja ajateltiin matkata sinne toistekkin.

Eipä tämän loman aikana mitään muuta kummempia,kotosalla perheen kanssa...eipää sitä muuta tarvitsekkaan.Tervetuloa syksy <3 !

viikonlopun terveiset

Terveiset Yyteristä! Saatiin miehen kanssa päähän että lähdetään ajamaan Poriin katsastamaan Yyterin hiekkarannat.Aamulla pakattiin eväät ja juomat, omat sekä yksi lainalapsi mukaan.Ajomatka kestäis abouttia 2,5 h ja toiset mokomat takas.Enpä ollut ennen tosiaan käynytkään kyseisellä rannalla ja ihastuttiin kyllä siihen pehmeään vaaleeseen hiekkarantaan, sekä pitkään,matalaan,hyväpohjaiseen rantaan (ilkesin minäkin uimaan) ja päätettiin että enskesänä varattais muutamaksi päiväksi hotellihuone alueelta.Ilma tosin ei ollut mikään paras.

neuvolakuulumiset

Mullahan oli se neuvola tiistaina,viikkoja kasassa 17+2.Hädintuskin sain nukuttua yöllä kun jännitin niin pal kauhiast! Oma th olikin kesälaitumilla ja mukavan oloinen sijainen vastassa.Ihan ensitöikseen kerroin että oon ollut huolissaan siitä että en oo tuntenut mitään liikettä, en edes niitä epämääräisiä pieniä  muljaisua ( mitälie+!?) sitten juhannuksen jälkeen.Totesikin siihen että sinnehän voi aina soittaa jos huolestuttaa, ei näe suurta vaivaa kuunnella niitä <3 ääniä,eikä ole ollenkaan hölmöä olla huolissaan lapsestaan ja näinhän se on, vaikka kyllä mää silti itteni hieman hölmöksi tunnen  ;)Sydänäänet kuunneltiinkin heti kun saatiin dopleri toisesta huoneesta, ja nopeasti ne löyty.Sykkeet tosin olivat aika matalat, 134, th totesi masuasukin heräilleen vasta ja alkoihan se liikehdintäkin hetken päästä,vaikken sitä silloin tuntenutkaan. Mikä helpotus! Hb pysynyt hyvänä,pissa puhdas,rr hyvä...nooh, painoa oli tullut viikkoarviolta + 550g,jaiks!Illalla sitten tyytyväisenä (flunssanpoikasesta huolimatta) olin keittelemässä teetä ja pienoinen ilmoitteli itsestään muutamalla terävällä potkulla <3.  Rakenneultraan päästään 23pvä ja silloin alkaa myös 4 viikonLOMALOMALOMA!!!Töissä olen jo" jäänyt kiinni" raskausdestani suloisen pömppismahan vuoksi,huomattavasti helpompaa ja onhan se mukavaa kun työkaverit eivät anna miun enää nostella juurikaan mitään...eiköhän tämä vielä tästä!...Seuraava postaus onkin vaihtelun vuoksi ihan jotain muuta.

Onnittelut

Siis hirrweetä....mun nuorimmainen täytti eilen jo 12w!! Mihin tää aikaa oikeen menee? Jokatapauksessa sylintäydeltä Onnea, tuplasti suukkoja ja haleja!!

kelaus osa 3

 ja taas palataan huhtikuulle...raskaustesti näytti siis vahvasti plussaa...voi sitä tunnetta,itku siinä tuli,voiko tää olla tottakaan!!Pienoinen ihme kasvaa siellä masussa <3 onnen huuman lomassa muistu mieleen tuo työpaikan koeaika ja koeaika edelleen olemassa,huoh =( tätä täytyisi salata.Ei sillään,en kyllä uskaltaisi tästä kertoa ennenkuin tuo " turvalliset" 12 viikkoa olisi ohi...oi, että mä inhoon muutenkin tuota epävarmuutta, mitä jos kaikki ei ookkaan hyvin.No,jokatapauksessa alkuraskaus ei ollutkaan yhtään niin mukavaa...suorastaan KAMALAA! Väsymys oli niin voimakasta ettei siitä päässyt mihinkään..mä vaan nukuin ja nukuin ja hereillä ollessa vaan edelleen nukutti ja haukotutti,vielä kaameempaa oli melkeinpä jokapäiväinen migreeni.Migreenin kourissa tuli valvottua öitä oksennellen sekä itkien.kipu oli ihan sietämätöntä,saaattoi olla pari päivää että päänsärky hellitti kunnes se taas iski.En ikinä eläissäni joutunut vielä olemaan sairaslomilla migreenin tähden,mikäs siinä kun  on olemassa kunnon tropit kohtauksiin...vaan eipä niitä raskaana ollessa syödä. Nyt ei töissä oleminen niillä migreenituskilla ei tullut kuulonkaan.Syömisestä puheen ollen,jostain syystä en pysty syömään ollenkaan perunamuusia...se on vaan niin ällöä.Kanakin on aika yöks.Kahvin juonti loppu jo ihan raskauden alkumetreillä. Mielitekoina ovatkin  kiivit,porkkanat, mansikat ja omenat, niitä kuluukin päivässä aikaste komiasti.Ensimmäinen neuvolakäynti osui viikoille  9+1, se oli kuitenkin hienoinen pettymys kun ei saanut mitään todistetta siitä että siellä vatsassa pienellä kaikki hyvin.Sydänääniä kuunneltiin, hoitaja kehoittikin ettei saa pettyä jollei niitä vielä kuulu.....tiedetään, tiedetään....mutta siitä huolimatta mikä PETTYMYS kun niitä ei saatu kuuluviin...ja ensimmäiseen ultraan oleva aika tuntui piinaavan pitkälle.Toukokuun lopulla koitti vihdoin ensimmäisen ultran aika,mies karkasi hetkeksi töistä päästääkseen mukaan.Vitsinhitsi,kyllä jännitti! Viikkoja oli sitten 11+5.Vauvalla oli kaikki hyvin, niskaturvotus ynnämuut reerassa,huh helpotusta (nyt aateltiin että uskalletaan kertoa vauvasta lapsillekkin). Hieman kuvakulmaa masu-asukista ylhäällä.

Kelaus osa 2..

Niin,mihinkäs mä jäinkään.No tosiaan,maaliskuussa kirjoitettiin soppari,4 kk koeajalla.Ihan kuun alussa tuli ensimmäiset kuukautisetkin 10 vuoteen,tämähän oli mainiota...kroppa siis pelittää ja tästä hyvä lähteä eteenpäin.Toisia kuukautisia ei maaaliskuussa tullut,pieni kipinä että voiskos...no höhlä,ei tietenkään nyt ihan vielä...ja sitäpaitsi silloin joskus historiassa kun mulla oli kierrot mitä sattus,nih...mut toisaalta...no ei nyt kuitenkaan.kuukausi vaihtui huhtikuulle.Oltiin sovittu tuttava pariskunnan kanssa illanvietosta huhtikuun ekana viikonloppuna hieman ehkäpä viinilasien merkeissä,silloin ajattelin että pakko se nyt vaan on testata.M;ulla oli perjantaina herätys viideltä ja ennen töihin lähtöä kaivoin kätköstä tuon testin ja puolinukuksissa sitten testautin. Tulos oli tämä

kelaus

pitkästä aikaa taas! teen vähän keskeneräisen bloggauksen ja kelaan hieman ajassa taakse päin.Jatkan sitten tästä asiasta turinointia lisää viikonlopun aikana ;) hmm....siirryn siis helmikuun puoleen väliin ja aloitan siitä. *muisteloi,muisteloi* Näin tosiaan yhtenä helmikuisena yönä unta,

mä pidin siinä mun pientä vauvaa sylissä.Uni lienee ihan normaalia varsinkin kun puheissa on ollut että josko sitä iltatähtöstä yritettäisiin jossain vaiheessa tai sitten ei *pohdintoja,pohdintoja* Joka tapauksessa tässä unessa se tunne,rakkaus sitä omaa lastaan kohtaan oli niin vahvasti läsnä että aamulla herätessä ei mulla ollut enää epäilystäkään siitä etteikö tuo pieni vauva olisi se puuttuva palanen meidän elämästä. Ilmoitin siitä miehelleni ettei minulla enää olisi minkäänlaisia pähkäilyjä asian suhteen ja sovittiin että kun olen raapustanut allekirjoitukseni vakituiseen työsuhteeseen,jättäisin pillerit kaapin nurkkaan.Tämä vakkarisoppari kirjoitettiin maaliskuussa mutta se oli toki tiedossa jo paljon aikaisemmin. Jotenkin sitten aateltiin että kun oon ikuisuuden ajat popsinut noita cerazette-ehkäisypillereitä(jonka vuoksi mulla ei oo ollut kuukautisiakaan vuosikausiin) on kroppa aikalailla sekaisin ja toki kun ylittää 30 vuoden rajapyykin,ei raskautuminen todellakaan ole mikään helppo nakki...joten heitimme pillerit nurkkaan jo helmikuun loppupuolella... mutta mutta tosissaan jotain muuta tähän väliin,palataan hetkeksi tähän hurjan-kurjan sateiseen päivään,tosiaan vaikkei ilmasta niin tunnistaisikaan loppuu nuoreltaväeltä taas hetkeksi koulu uurastus! Esikoiselle ensimmäinen vuosi ylä-asteella koettu ja kuopus siirtyy jo kuudennelle...niin se aika vaan menee! Oikein hyvää kesälomaa kaikille ahertajille ja onnittelut kaikille valmistujille!!

jotain turinaa...

Niin,nyt mää nappaan sen ajan turistaakseni hieman niitä kuulumisia tämän vuoden puolelta.Olin NIIIIN tyytyväinen viime vuoteen,kaikinpuolin, että oikeastaan pelotti mitä tää vuosi tuo tullessaan.Oon ärsyttävän pessimisti asian kuin asian suhteen ja joo,jopa hieman taikauskoinenkin tai ees jotain sinnepäin.Vuosi kuitenkin alkoi kuitenkin mukavasti.Nyt alkaa armoton mielen kelaus...hmm.enhän mää ees enää muista mitä mulle/meille kuuluu...No,ainakin mä oon kerennyt sairastelemaan nyt enmmän kuin 10vuoteen mahtuu sairasteluja yhteensä.Mä oon hyvin harvoin kipeä,sairaslomia työelämästä ei oo elämänvarrella kertynyt kuin korkeintaan kahden päivän verran.Toisin tietenkin nyt...on ollut korvatulehdusta (ihan heti tammikuusta alkaen),on ollut kuumetta ja hyiyäk-oksutautia mut en mä yksin oo sairastellut,täälläpä on kokoajan joku sairaana,viime viikkko miehellä ja pojalla viikon sairastelua korkeassa kuumeessa...ja koira mukaan,meillä odottelee mukava pino koiran eläinlääkärikuitteja lähetettäväksi vakuutukseen.Sairastelujen lomassa tämän vuoden alkuun mahtuu kuitenkin paljon mukavatakin asiaa.Työasioista sen verran että sain ja allekirjoitin vakituiset paperit toivomaani työyksikköön,jipii!Ja hieman suloisuutta,tammikuussa syntyi minun kolmas kummipoikani..pikku Lauri (joka tietenkin aiheutti mulle hirmuisen vauvakuumeen)

hurjaa halloweenia

Tulipahan käytyä Lidlissä hakemassa tiettyä pullovettä,bongattiin samalla nämä hauskat ikkunatarrat jotka nappasimme mukaan.Aamulla kaiversin kurpitsa lyhdyn ja tein lapsille halloween kakun.Molemmille tulee yökaverit kylään ja tarkoitus olisi herkutella kaikenmoisilla herkuilla elokuvamaratonia ylläpitäen.Halloweenin juhlinta on monille melko vierasta,ja olin kyllä hieman itsekkin yllättynyt että tytön kaverit pyysivät tätä oville kiertelemään karkkien ja kepposten kera

Päätin minäkin kokeilla ensimmäistä kertaa näitä siirtokuvia kakkuun,onpas kätsyjä!!

elämän pientä onnea

Mulla on ollut aivan ihanat kaksi vapaa päivää,oon kerennyt näkemään niitä ystäviä joita en kovin usein näe ( <3) ja käytiin nyt myös vierailemassa meidän entisessä kodissa, uusien asukkaiden luona. Miten siellä olikaan erilaista,uudet asukkaat olivat rakentaneet ihan omannäköisensä pesän,upea!Tänään tehtiin lounaan ja kaupan käynnin jälkeen miehen sekä koiran kanssa 7km lenkki,jota jatkettiin pihan sitten haravoinnilla..kyllä vain tällä ilmalla!Mies on nyt viikon verran yrittänyt karppausta, uskaltauduttiin sitten leipomaan karppileipäsiä (kovasti kun sanoo kaipailevansa leipää).Taikinaan laitoin munaa, mantelijauhetta,leivinjauhetta ja juustoraastetta...melko nopsaa ja yksinkertaista mutta ihme kyllä nää oli oikeastaan ihan hyviä. No siitä huolimatta me kyllä päätettiin että mies saa karpata kyllä ihan rauhassa,mä näet ostin mulle ja lapsille lauantai illan iloksi jättipussit nannaa, sipsejä ja kaikenmoista muuta herkkua,nam!

Viikonlopusta ja vähän muustakin

Viikonloppu suhahti aurinkoisena picnic-risteilyllä ja sunnuntai retkellä Kupittaan puistoon kera ystäväperheen.Koira pääsi mukaan ja hyvä niin, sillä puiston läheisyydessä sattui olemaan mätsärit,käytiin toki kurkkaamassa ja oli hieno huomata ettei tuo meidän yksilö ollutkaan ihan täysseko siinä koirapaljoudessa.Koitan saada luotua itselleni vapaapäivän johonkin tulevaan mätsäriin, käydän kyllä testaamassa miten meidän käy.Lauantainen picnic-risteily tehtiin extemporena perheen voimin, ihan kiva vaikkakin meiän murkku oli toista mieltä, ..että voikin olla tylsää ilman kavereita ja vielä vanhempien seurassa,kyllä on julmaa!Tänään ei enää nautittu niinkään aurinkoisesta päivästä mitä eilen,eipä päivä muutenkaan lukeudu mun suosikkeihin. Joutusin tänään tekemään jotain mitä inhoan, enkä ikinä siihen totu, nimittäin esittämään jotain yleisölle.Yäk,naama tomaattina, sydän hakaten,mahaa vääntäen  jouduin esittämään vieraille ihmisille mun kouluun/työhön liittyvän projektin.Joillekin se vaan luontuu,mä en tykkää.Jokatapauksessa meni hyvin ja opettaja oli sitä mieltä että oli ollut rohkea veto.Nyt on hiukan huojentunut olo eikäkö mitään hieman ku JIHUU!!

kuvakulmia

Ajattelin uskltautua ja laittaa muutaman kuvan kodista

 ja ehei,ei ole vieläkään valmista...onkohan sitä koskaan ihan täysin valmista.

mitä isot edellä...

joten tervetuloa kurkkimaan =)

Vielä on seinä kovin tyhjillään...hakusessa

Tänne tulee sitten joskus ihantoisenlainen sänky

Hmm...minun niin piti sisustaa koti valkoisella ja vaalealla beigellä mutta tässä matkan varrella huomasin et nyt houkuttaakin kaikki vanha ja antikkiinen ja tumma ruskea tarttuu mun mukaan...pelottavaa =)

Tää löytö,tai näitä kaksi kpl oli kirpparilta(molemmat 20 e)...sopii niin meiän makkariin,enpä olis puolvuos takaperin huolinut tämmösiä

Ja nää ihanat kirppis taulut olivat yhteensä 5 e,tosin olen maalannut raamit valkoiseksi ja makuuhuoneeseen menivät nämäkin

Kirppislöytö 5 e...mietin alussa maalaamista mutta...mitä mieltä??

Olohuoneesta,tuon tiiliseinän ihan oikeasti haluan maalata valkoiseksi ja vitriinikaappikin oli vähän yllätys kun annoin sen olla, en tosiaankaan tykännyt huonekaluissa pyöreistä kulmista..no siinä se ny kumminki o

pappa tuli paneloimaan keittiöö...meillä oli siinä järkyttävän kokoinen kylmiö joka revittii irti ja samalla tuli seinää irti

Herra 13vee asustelee täällä

Hiostavaa synttärihumua ;)

Tänään  vietettiin meirän kesätytön synttäreitä,neiti 11wee,paljon onnea kulta!!Niinkuin aina, näin kesäisin on vaikeaa saada juhlittua niin että kaikki vieraat pääsisivät tulemaan samaan aikaan,joten osa vieraista kävi nyt ja osa tulee sitten joskus,aika mälsää...mut minkäs teet!On muuten äärettömän mukavaa leipoa näin kesähelteellä,puoli päivää uuni päällä jottei vaan vilu yllätä.=) Juu,mansikkakakkua ja "monta" pellillistä kinkkupiirakkaa,namskis! Nyt en yhteen vapaa päivään saanut mahdutettua yhtään enempiä itsetehtyjä leivoksia joten pullat ja piparit löyty kätevästi kaupan hyllyltä.Neitonen sai taas niin ihania ja hyödyllisiä lahjoja,lempari tais olla ikioma teltta.Toivottavasti kukaan ei vaan sattunut näkemään sitä ku koottiin se lasten(entiset partiolaiset) kanssa...nooh..on se nyt jotenkuten pystyssä ainakin.Lapset uskaltautuvat sitä sitten testaamaan jo tänä yönä.Mä tukeuduin siihen et mun täytyy mennä töihin joten pitää nukkua mukavasti pehmosella patjalla,telttakokeilut jäänee sitten johonkin vapaa päivälle. Ei mut hei,reilu viikko vielä ja sitten lomaillaan,JEES!